Psykoosi

Psykoosi, kuinka sairastuin siihen? Osa 1.

Olen itse sairastanut psykoosin kahdesti. Toinen tapahtui muutama vuosi sitten, joka oli seuraus useamman vuoden ajan tapahtuneesta “aivopesusta”, näin suoraan sanottuna. Kävin erään vaihtoehtohoitajan luona useamman vuoden ja hän selitti todella uskottavasti yli henkisiä asioita. Aloin uskoa outoihin asioihin. Olin herkässä elämäntilanteessa ja siksi hänen uskomuksensa upposivat minuun.

Näihin asioihin liittyvä stressi, sekä pitkään jatkunut unen puute laukaisivat psykoosini. Toinen psykoosini tapahtui heti seuraavana vuonna syksyllä, kun en ollut vielä toipunut kunnolla edellisestä psykoosistani. Tämä oli oma vikani, sillä häpesin psykoosiani, enkä halunnut jatkaa hoitoa sairaalajakson jälkeen. Hoito jäi siis avoimeksi siksi, koska opiskelin tällöin eri paikkakunnalla ja hoito olisi siirretty sinne, mutten halunnut palata enää tuohon kouluun ja siksi hoitoni keskeytyi. 

Aloin vasta psykoosin jälkeen miettimään, mihin oikein uskon. Päätin, että henkiset hapatukset saavat nyt jäädä pois elämästäni. Häpesin niin paljon sitä, mitä olin uskonut, etten vain voinut kertoa hoitajille, tämä oli vakava virhe.

Lisäksi ennen toista psykoosiani keväällä, tapasin nykyisen poikakaverini ja hän muutti minun luokse pian asumaan ja se toi omalta osaltaan myös positiivista stressiä. Tämä ja se, että koin kesätyöni varastohommissa rankaksi, sekä myös todella voimakas unettomuus, laukaisivat tällä kertaa pahemman psykoosin ja olin osastolla noin kuukauden. 

Vaikka psykoosi onkin vakava tila, eikä mikään miellyttävä, koin jollakin tapaa mielenkiintoiseksi maailman, jonka näin psykoottisten lasieni läpi. Koin siinä tilassa, että luovuuteni kukoisti, vaikka se oli vain näin myöhemmin ajateltuna ylihilpeää hourailua. Koin kaikki hoitajat miellyttävinä sairaalassa, vaikka olinkin hyvin jännittynyt ja vietin suurimman osan ajasta yksin ja omassa sängyssä.

Oudolla tavalla kyllä, psykoosini laski myös kynnystäni puhua ihmisille ilman estoja, sillä olen hyvin ujo ja se tuntui siistiltä, joskin hyvin nopeasti palasin taas perus ahdistukseen. Mutta se oli erilainen ikkuna nähdä maailma toisella tavalla, vaikkakin olen katkera psykoosin jättämistä jäljistä minuun. Kärsin nimittäin edelleen eräänlaisista jälkioireista, nyt vielä muutaman vuoden jälkeenkin psykoosista. Minun olisi pitänyt mennä hoitoon aikaisemmin. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että on tärkeää hakeutua hoitoon ennemmin aiemmin kuin myöhään!

Lue myös: mielenterveys ja puoskarointi


2 Comments

  • Voima

    Hei,
    Kiinnostava teksti sinulla. Olet kokenut kovia, voimia sinne ❤️
    Minua jäi kiinnostamaan se, mitä kaikkea tämä vaihtoehtohoitaja puhui henkisyydestä sinulle? Myös jatkossa kiinnostaisi kuulla enemmän psykoosin oirehdintoja itselläsi.
    Mielenkiintoinen blogi, varmasti ajatusten kirjoittaminen ylös auttaa jäsentämään omia ajatuksia.

    • Toivon lähettiläs

      Kiitos! <3 Ja kiitos kommentistasi! Tämä vaihtoehtohoitaja puhui todella yli hilseen meneviä asioita, ehkä niistä pitäisi kirjoittaa jossain vaiheessa ihan oma postaus. Voin lyhyesti kertoa, että hän sanoi pystyvänsä olemaan telepaattisesti yhteydessä muihin ja kommunikoimaan kanssani telepaattisesti. Aloin uskoa siihen ja myöhemmin huomasin ajattelevani, pystyykö muiden ajatuksia kuulemaan. Nämä olivat psykoosini ensimmäisiä oireita. Hän oli todella hyvä argumentoimaan ja kun olin itse niin herkässä elämänvaiheessa, niin pääni meni pyörälle. Kyllä, tämä kirjoittaminen on kyllä oiva apuväline omien ajatusten jäsentelemiseen. 🙂

Vastaa