Mieli ja tunteet

Oma sisäinen tahto ja rajat

Kuinka monella on joskus vaikea laittaa rajat esimerkiksi läheisilleen, mutta on liian kiltti, ettei osaa sanoa ei? Itse olen vasta opettelemassa tätä. Se on ollut minulle niin automaattista. Miellyttämisen tarve on niin tiukassa minussa, etten halua tuottaa kenellekään mahdollista mielen pahoittamista. Näin en uskalla aina tuoda selkeästi omia mielipiteitäni esille. Mutta minun ei ole pakko tehdä jotakin vain siksi että se toisi toiselle hyvän mielen, jos se ylittää jonkin kynnyksen minussa. Tässä on opeteltavaa, jotta opin kunnioittamaan muun muassa omia voimavarojani.

Tällaisissa vaikeissa tilanteissa myös minun oman tahtoni ääni on ollut pitkään himmennyksen peitossa. Enkä ole oikein tiennyt, mitä oikeastaan haluan. Tämä johtuu pitkälti isäni vaikutuksesta lapsuuden perheessäni. Minulla ei ollut tilaa olla hänelle lapsi, jolla on erilaisia tunteita. Tarkoitan tällä sitä, että isäni mitätöi, latisti ja ivaili, kun olin suuttunut tai surullinen. Hän teki minut naurunalaiseksi, kun olin vihainen. Niinpä aloin pitämään vihaisena olemista typeränä ja yritin vaimentaa sen itsessäni. Pian aloin syyttämään itseäni siitä, jos olin vihainen.

Nyt aikuisiällä olen toden teolla joutunut opettelemaan rajojen laittamista, sekä sen tunnistamista, mitä minä todella tahdon ja mikä on minulle hyväksi. Minulla oli esimerkiksi ystävyyssuhde, jossa tämä toinen osapuoli käytti minua hyväkseen ja manipuloi, sillä olin liian kiltti. Lisäksi en osannut ärsyyntyä ollenkaan, kun hän teki väärin. Vasta terapiassa aloin tunnistamaan tätä. 

Nyt jälkeenpäin olen huomannut seikan, mikä liittyy siihen, kun tapasin poikakaverini. Kun hän muutti luokseni, niin pikkuhiljaa omat harrastukseni, joita olin aiemmin harrastanut, jäivät pois. Pidin niitä kai jotenkin vähäpätöisempinä, kuin yhteistä aikaamme yhdessä. Pikku hiljaa jäivät siis mindfulness, jooga ja laadukkaasta ravinnosta huolehtiminen. Aloin myös syömään huomattavasti enemmän eineksiä, niin kuin poikakaverini teki.

Nyt olen lähtenyt elvyttämään uudelleen omia harrastuksiani ja sitä, mitä minä haluan oikeasti tehdä vapaa ajallani. Tähän liittyy myös omien, sisäisten arvojen pohtiminen ja tiedostaminen ne selkeämmin. Tämä on myös oman tahdon äänen vahvistamista. Mukaan ovat tulleet jälleen aiemmin mainitsemani harrastukseni, mutta myös pianon soitto ja kirjoittaminen. Ne ovat elvyttäneet minua ja nykyisin viihdyn todella hyvin myös yksinkin. 

Aikaisemmin minun oli todella vaikea olla pitkiä aikoja yksin. En keksinyt tekemistä ja aikani kului diipadaapailuun ja olin ahdistunut. En tiedostanut kunnolla, mistä nautin ja mitä pidän tärkeänä. Nyt nämä solmut ovat pikkuhiljaa auenneet ja voin toteuttaa itseäni ja käyttää aikani hyödyksi.

Kuinka olen sitten päässyt avaamaan solmujani? Kaikki lähtee ongelmakohtien tiedostamisesta. Tähän terapiassa käynti on todellakin iso tekijä. Eli rehellinen ja avoin tarkastelu. Sekä havainnointi ja tiedostaminen niissä asioissa, mitkä ovat pielessä tai vaativat korjaamista. Mindfulness selkeyttää myöskin ajatuksia ja auttaa tuomaan omat ajatukset itselle näkyväksi. Lisäksi ystävien kanssa jutteleminen auttaa antamaan erilaisia näkökulmia eri asioihin ja auttaa minua näkemään ne toisella ja objektiivisella tavalla. Myös kirjoittaminen auttaa tässä.

Lue myös:
https://www.mieliblogi.fi/muiden-tahtoon-mukautuminen/

Vastaa